Terveys ja hyvinvointi
Lisätietoa terveydestä ja hyvinvoinnista.
Antibioottiresistenssi Mikä on antibioottiresistenssi? Antibioottiresistenssin syyt Antibioottiresistenssin seuraukset Antibioottiresistenssin ehkäiseminen AMR ja matkailu Kyselytutkimus antibioottiresistenssistä Lue lisää antibioottiresistenssistä AMR-verkkokurssi hoitajille
Rokottautuminen Rokotukset Rokotukset aikuisiällä
Sairaudet ja hoito
Lisätietoa sairauksista ja hoidoista.
IBD-sairaudet Tulehdukselliset suolistosairaudet Crohnin tauti Haavainen paksusuolitulehdus Vinkkejä sairaudesta puhumiseen
Syöpä Tietoa syövästä ja eri syöpätautien hoidosta Elämää levinneen rintasyövän kanssa Living With – elämää syövän kanssa potilastukiohjelma Puhutaan syövästä -podcast
Reuma Yleistä reumasta Reuman oireet Reumadiagnoosi Reuman hoito
Harvinaissairaudet Yleistä harvinaissairauksista Akromegalia Amyloidoosi Hemofilia Lapsen kasvuhäiriöt
Ihosairaudet Atooppinen ihottuma Atooppisen ihottuman hoito Atopian diagnoosi Atooppisen ihon vaikutus elämään Atooppista ihottumaa sairastavaa kuormittavat kutina ja unettomuus Atooppista ihottumaa sairastavilla epätietoisuutta hoidon tavoitteista Vaikea atooppinen ihottuma on mahdollista saada hyvään hallintaan Varaa aika ihotautilääkärille
Neurologiset sairaudet Migreeni Migreenin tunnistaminen Migreenin hoito Elämä migreenin kanssa Valmistaudu neurologin vastaanotolle Kun migreeni ei helpota Migreenipodi Varaa lääkäriaika
Potilastukipalvelumme Sidekick Health
Lataa kuva koneellesi
Ensisijainen hoito on tavallisesti nenän kautta tehtävä tähystysleikkaus. Leikkaus on usein tehokas hoitomuoto, sillä valtaosalla potilaista kasvuhormonin eritys palautuu normaalille tasolle ja oireet lievittyvät hyvinkin nopeasti. Hyvä hoitotulos saadaan varmimmin, kun kasvain on kooltaan pieni eli alle yhden senttimetrin. Leikkaukseen liittyvät komplikaatiot saattavat aiheuttaa muutoksia muiden hormonien tuotannossa, jota voidaan hoitaa hormonikorvaushoidolla. Aina kasvainta ei kyetä poistamaan kokonaan, jolloin tarvitaan uusi leikkaus, lääkehoitoa tai sädehoitoa.
Kasvaimeen voidaan kohdistaa myös sädehoitoa, jossa sitä sädetetään useasti noin kuukauden tai puolentoista kuukauden ajan. Sädehoidon tavoitteena on tuhota kasvain tai pienentää sen kokoa. Sädettämistä käytetään kuitenkin yhä vähemmän, sillä aivolisäkkeen hyvänlaatuiset kasvaimet reagoivat sädehoitoon verrattain hitaasti. Sädehoito vaatii usein myös rinnakkaista lääkehoitoa.
Aivolisäkkeen kasvaimen kokoa voidaan pienentää lääkehoidolla joko ennen leikkausta tai leikkauksen jälkeen, mikäli kasvainta ei ole pystytty kokonaan poistamaan. Lääkehoidossa käytettävät somatostatiinin ja dopamiinin kaltaisesti vaikuttavat lääkeaineet vähentävät kasvuhormonin eritystä. Somatostatiinin johdokset annostellaan yleensä kerran kuukaudessa lihakseen tai ihon alle. Dopamiinin tavoin vaikuttavat lääkkeet otetaan suun kautta joko kerran viikossa tai päivittäin. Kasvuhormonin liikatoimintaa voidaan ehkäistä myös kasvuhormonireseptorin toimintaa estävän lääkkeen avulla, joka annostellaan ihon alle. Akromegalian hoitoon erikoistunut lääkäri päättää potilaskohtaisesta hoitovalinnasta.
Nykyisin käytössä olevien hoitovaihtoehtojen ansiosta akromegalia saadaan useimmilla potilailla hyvään tasapainoon, jolloin eliniänodote on sama kuin yleisväestössä. Hoidon onnistumista ja potilaan vointia seurataan ensimmäisen kerran kolmen kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta ja sen jälkeen vuosittain. Tarkastuksissa potilaan verinäytteestä määritetään kasvuhormonin, IGF-1:n sekä muiden aivolisäkkeen hormonien pitoisuudet. Aivolisäkkeen koko tarkistetaan magneettikuvauksella kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta, ja tämän jälkeen yksilöllisen tarpeen mukaan. Hormonipitoisuustasojen palautuminen on todennäköisempää silloin, kun kyseessä on pieni alle yhden senttimetrin kasvain. Noin kolmasosalle potilaista kehittyy aivolisäkkeen vajaatoiminta joko leikkauksen jälkeen tai kasvaimen vaurioittaessa aivolisäkkeen muita osia. Vajaatoiminnan tavallisin seuraus on sukuhormonien puutos, minkä vuoksi perheen perustaminen voi olla tavallista hankalampaa. Tilannetta voidaan helpottaa hormonikorvaushoidolla.
Aina akromegaliaa ei voida kokonaan parantaa, mutta järjestelmällisellä hoidolla ja hoidon seurannalla saavutetaan paras mahdollinen terveydentila ja elämänlaatu. Sairauden luonteen vuoksi on tärkeää, että potilas osallistuu aktiivisesti hänelle suunnitteltuun hoitoon ja seurantaan. Vuosittaisilla seurantakäynneillä varmistetaan, että sairaus on hallinnassa.
Sisällön on tarkistanut endokrinologian erikoislääkäri Saara Metso.