Terveys ja hyvinvointi
Lisätietoa terveydestä ja hyvinvoinnista.
Antibioottiresistenssi Mikä on antibioottiresistenssi? Antibioottiresistenssin syyt Antibioottiresistenssin seuraukset Antibioottiresistenssin ehkäiseminen AMR ja matkailu Kyselytutkimus antibioottiresistenssistä Lue lisää antibioottiresistenssistä AMR-verkkokurssi hoitajille
Rokottautuminen Rokotukset Rokotukset aikuisiällä
Sairaudet ja hoito
Lisätietoa sairauksista ja hoidoista.
IBD-sairaudet Tulehdukselliset suolistosairaudet Crohnin tauti Haavainen paksusuolitulehdus Vinkkejä sairaudesta puhumiseen
Syöpä Tietoa syövästä ja eri syöpätautien hoidosta Elämää levinneen rintasyövän kanssa Living With – elämää syövän kanssa potilastukiohjelma Puhutaan syövästä -podcast
Reuma Yleistä reumasta Reuman oireet Reumadiagnoosi Reuman hoito
Harvinaissairaudet Yleistä harvinaissairauksista Akromegalia Amyloidoosi Hemofilia Lapsen kasvuhäiriöt
Ihosairaudet Atooppinen ihottuma Atooppisen ihottuman hoito Atopian diagnoosi Atooppisen ihon vaikutus elämään Atooppista ihottumaa sairastavaa kuormittavat kutina ja unettomuus Atooppista ihottumaa sairastavilla epätietoisuutta hoidon tavoitteista Vaikea atooppinen ihottuma on mahdollista saada hyvään hallintaan Varaa aika ihotautilääkärille
Neurologiset sairaudet Migreeni Migreenin tunnistaminen Migreenin hoito Elämä migreenin kanssa Valmistaudu neurologin vastaanotolle Kun migreeni ei helpota Migreenipodi Varaa lääkäriaika
Potilastukipalvelumme Sidekick Health
Lääkehoidon ohella hyvä yleiskunto on erityisen tärkeää reumaa sairastavalle. Omasta hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta liikunnan, fysioterapian ja oikean ruokavalion avulla. Liikunta ja fysioterapia auttavat säilyttämään nivelten liikkuvuuden ja hyvän ryhdin sekä ehkäisemään virheasentoja, lievittämään kipuja ja lisäämään kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Liikunta on oleellinen osa reuman itsehoitoa. Liikunnan tavoitteena on parantaa kestävyyskuntoa, lihaskuntoa ja nivelten liikkuvuutta.
Normaali terveysliikunta sopii useimmille reumaa sairastaville ja parantaa toimintakykyä. Aerobista liikuntaa tulisi harrastaa ainakin 2,5 tuntia viikossa. Aerobista liikuntaa ovat esimerkiksi reipas kävely, hölkkä, juoksu, pyöräily, hiihto, soutu, portaiden kiipeäminen, aerobic, uinti, vesijuoksu tai tanssi. Lihasvoimaharjoittelua tulisi harrastaa vähintään kahdesti viikossa. Lihasvoimaharjoittelua ovat esimerkiksi kunto-, voima tai kuntosaliharjoittelu.
Lajin voi valita tilanteen mukaan. Akuutissa tulehdusvaiheessa fyysistä kuormitusta ja liikunnan harrastamista kannattaa keventää oman voinnin mukaan. Jos tulehdukset ovat muutamissa pienissä nivelissä, ei harjoittelua tarvitse muuttaa paljon, jos yleisvointi on hyvä.
Fysioterapialla edistetään toiminta- ja työkykyä sekä hyvinvointia. Reuman lääkehoito ja fysioterapia tukevat toisiaan. Jos onnistunut lääkehoito palauttaa toimintakyvyn, fysioterapian tarve on vähäisempi. Jos nivelvaurioita on päässyt syntymään, toimintaterapia ja työskentelytavat, jotka suojaavat niveliä, parantavat toimintakykyä. Fysioterapialla pyritään säilyttämään nivelten liikkuvuus ja hyvä ryhti, ehkäisemään virheasentoja sekä lievittämään kipuja.
Liikkuvuusharjoittelu parantaa ja ylläpitää nivelten ja lihasten liikkuvuutta. Käytännössä liikkuvuusharjoittelu pitää sisällään esimerkiksi toiminnallisia liikkuvuusharjoitteita, erilaista venyttelyä ja jännitys-rentoutus-menetelmiä. Harjoittelu helpottaa omatoimista suoriutumista päivittäisistä toiminnoista.
Kylmähoidosta voi olla myös apua akuutissa tulehduksessa. Useita kertoja päivässä toteutettu kylmähoito (noin 10 minuuttia kerrallaan) tulehtuneelle nivelelle helpottaa kipua ja rauhoittaa tulehdusta. Kylmähoidolla ei kuitenkaan ole osoitettu olevan pitkäkestoista tehoa reumaoireisiin ja toimintakykyyn, mutta se voi helpottaa oloa hetkellisesti.
Reumaa sairastavalle suositellaan normaalia, monipuolista ruokavaliota, jolla turvataan parhaiten ruokavalion riittävyys ja monipuolisuus. Reuman aiheuttama tulehdus kiihdyttää aineenvaihduntaa, joten sairauden aktiivivaiheessa on huolehdittava riittävästä energian ja proteiinin saannista. Tulehdus lisää myös vitamiinien ja kivennäisaineiden tarvetta. Liikapainon ja lihavuuden välttäminen ja tarvittaessa laihduttaminen on suositeltavaa.
Maitohappobakteerit ja ravintokuitu vaikuttavat edullisesti suoliston bakteerikantaan. Riittävästi kuituja saa esimerkiksi syömällä päivittäin täysjyväleipää ja muita täysjyvävalmisteita, hedelmiä, kasviksia ja marjoja. Myös kuitulisä auttaa varmistamaan riittävän kuidun saannin.
Ruokavaliossa oleva rasva on joko kovaa eli tyydyttynyttä tai pehmeää eli tyydyttymätöntä rasvaa, joka sisältää tärkeitä omega-rasvahappoja. Omega-rasvahappoja saadaan rasvaisesta kalasta, kasviöljyistä, juoksevista margariineista, pehmeistä rasiamargariineista, sekä pähkinöistä, manteleista ja siemenistä.
Ruokavaliossa on hyvä välttää kovia eläinrasvoja ja suosia terveyttä edistäviä pehmeitä kasvirasvoja, koska erityisesti nivelreumaan saattaa liittyä suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien riski.
Suositus aikuisten kalsiumin saanniksi on noin 800 mg päivässä. Maitovalmisteet ovat hyviä kalsiumin lähteitä. 5-6 desilitraa nestemäisiä maitovalmisteita ja 2-3 viipaletta juustoa päivässä kattaa elimistön kalsiumin tarpeen. Tulehduksellisissa reumasairauksissa suositellaan kalsiumia hieman enemmän: 1000 mg päivässä. Reumasairauden aktiivivaiheessa, kortisonivalmisteita käytettäessä tai osteoporoosiriskin ollessa huomattava, suositellaan kalsiumin saanniksi 1 500 mg päivässä. Jos ruoasta ei saa riittävästi kalsiumia, saanti on varmistettava kalsiumvalmisteella, jonka annostuksen lääkäri arvioi yksilöllisesti.
Riittävä antioksidanttien saanti on elimistön puolustusjärjestelmien kannalta välttämätöntä. Antioksidanttien riittävä saanti varmistuu turvallisella tavalla, kun syöt päivittäin marjoja, hedelmiä ja kasviksia. Niistä saa C-vitamiinia ja beetakaroteenia. E-vitamiinia saa parhaiten täysjyväviljasta ja kasviöljyistä. Hyviä foolihapon lähteitä puolestaan ovat vihreät kasvikset, hedelmät ja täysjyvävilja. Reumasairauksien aktiivivaiheessa on hyvä käyttää ruokavalion tukena myös monivitamiini-kivennäisainevalmistetta lääkärin tai ravitsemusterapeutin ohjeen mukaan.
Kasvisruokavalioin vaikutuksesta reuman oireisiin ei ole riittävää näyttöä, mutta kasvisten, hedelmien ja marjojen käytöllä on edullisia vaikutuksia reumasairauden oireisiin ja terveyteen myös ilman, että noudatetaan kasvisruokavaliota. Tämän takia niiden käyttöä kannattaa lisätä. Monipuolisen ruokavalion voi toteuttaa kasvisruokavaliona, mutta se tulee suunnitella huolellisesti, koska yksipuolisesta kasvisruokavaliosta energian ja ravintoaineiden saanti jää usein puutteelliseksi.
Yleisesti reumalääkkeenä käytetty metotreksaatti aiheuttaa foolihapon puutetta. Se voi olla osasyy moniin lääkitykseen liittyviin haittavaikutuksiin. Kaikille metotreksaattia saaville suositellaan foolihapon lisäämistä lääkitykseen. Foolihapon käyttö, esimerkiksi 5 mg vuorokaudessa seuraavana päivänä metotreksaatin ottamisesta tai pistämisestä, parantaa hoidon siedettävyyttä ja turvallisuutta.
Kirjaudu lääkepakkauksen vnr:llä potilasmateriaaliin.
Kirjaudu Pfizerin edustajalta saamallasi salasanalla hoitajaosioon.