Lapsen kasvuhormonivajauksen oireet ja diagnoosi

Kasvuhormonivajauksen taustalla voi olla useita erilaisia tekijöitä, eikä aiheuttajaa aina pystytä tunnistamaan. Kasvuhormonivajaus on yleisempi pojilla kuin tytöillä, mutta syytä tähän eroon ei tiedetä.

Kasvuhormonivajaus voi olla synnynnäistä tai ilmetä vasta myöhemmin lapsuudessa. Kasvuhormonivajauksen merkit alkavat näkyä usein parin vuoden iässä, kun lapsi siirtyy imeväisiän kasvuvaiheesta kasvuhormonista riippuvaisempaan lapsuuden kasvuvaiheeseen.

Kasvuhormonivajauksen ulkoiset tunnusmerkit ja oireet

Selvimmät merkit kasvuhormonin vähäisestä erittymisestä ovat lapsen hidas kasvunopeus ja kasvukäyrällä havaittava, muista samanikäisistä poikkeava pituuskasvu. Kasvuhormonin vajauksessa lapsi on ikätovereitaan lyhyempi, mutta kehon mittasuhteet ovat kuitenkin normaalit. Myös luuston kypsymistahti hidastuu, minkä johdosta lapsi voi näyttää ikätovereitaan nuoremmalta.

Koska kasvuhormoni vaikuttaa myös rasvakudokseen ja rasva-aineenvaihduntaan, myös lapsen ylipaino ja rasvan kertyminen etenkin vatsan alueelle voivat olla merkkejä kasvuhormonivajauksesta. Kaikissa tapauksissa ulkoisia merkkejä ei kuitenkaan näy, ja usein lapsen ulkonäkö on aivan tavallinen kasvuhormonivajauksesta  huolimatta.

Kasvuhormonivajaus ei vaikuta lapsen älylliseen kehitykseen. Hoidon tarpeen arviointi on silti tärkeää, sillä hoitamattomana kasvuhormonivajaus voi paitsi estää lapsen kasvun täyteen kasvupotentiaaliinsa, myös vaikuttaa negatiivisesti lihasmassaan ja luuntiheyteen sekä altistaa lapsen ylipainolle.

Miten kasvuhormonivajaus tunnistetaan ja diagnosoidaan?

Kasvuhormonivajauksen diagnosoi lastenendokrinologian tai lastennefrologian erikoislääkäri. Diagnoosin varmistamiseksi tarkastellaan perheenjäsenten ja sukulaisten kasvutapaa sekä suoritetaan useita erilaisia testejä, joilla suljetaan pois mahdolliset muut pituuskasvuun vaikuttavat tilat ja tekijät. Myös kasvuhormonin erittymistä voidaan tutkia.