Vaikea atooppinen ihottuma on mahdollista saada hyvään hallintaan

Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Sanna Poikonen kertoo, että vaikea atooppinen ihottuma heikentää elämänlaatua sekä työ- ja toimintakykyä. Huonossa hoitotasapainossa oleva ihottuma voi esimerkiksi altistaa krooniselle väsymykselle ja unihäiriöille.

Yleinen tulehduksellinen ihosairaus 

Atooppinen ihottuma on varsin yleinen sairaus. Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Poikonen kertoo, että suomalaisista noin 10 prosentilla esiintyy atooppista ihottumaa, ja heistä arviolta joka kymmenennellä eli noin 50 000:lla ihottuma on vaikea-asteinen.

Kyseessä on krooninen, kutiseva ja tulehduksellinen ihosairaus, jolle on tyypillistä vaikeasti ennustettavat pahenemisvaiheet. Kutinan lisäksi iho on kuiva ja ihottuma-alueilla on punoitusta sekä mahdollisesti ihon rikkoutumista ja paksuuntumista. 

”Atooppinen ihottuma syntyy perimän, ympäristön, ihon vaillinaisen toiminnan ja tulehdussolujen aktivoitumisen yhteisvaikutuksesta”, Poikonen kertoo. Atooppisen ihon läpäisyeste on puutteellinen, ja siksi ihoon pääsee tunkeutumaan esimerkiksi ihoa ärsyttäviä tekijöitä. 

Poikonen luettelee, että ihoa voivat ärsyttää esimerkiksi hikoilu, stressi, kuiva sisäilma, talviaika, karheat vaatteet, liian kevyet tai rasvaiset ihovoiteet sekä sopimattomat kosmetiikka- ja hygieniatuotteet.

Diagnoosi ja hoidon yleisiä periaatteita

”Lääkäri diagnosoi atooppisen ihottuman katselemalla”, Poikonen sanoo ja jatkaa: ”Mitään lisätutkimuksia ei välttämättä tarvita.” Tyypillisillä ihoalueilla esiintyvän ihottuman lisäksi tärkeä oire on ihon kutina. Iho on myös kuiva, ja se voi olla myös kosketusarka ja kivulias.

Atooppiseen ihottumaan ei tunneta parannuskeinoa, mutta oireita pystytään hyvin lievittämään oikeanlaisella hoidolla. Poikonen korostaa, että potilailla ja lapsipotilaiden vanhemmilla on hyvä olla riittävästi tietoa atooppisesta ihottumasta ja sen hoidosta. 

Hoito valitaan aina yksilöllisesti. Perusvoiteiden säännöllinen käyttö ja ihoa ärsyttävien tekijöiden välttäminen mahdollisuuksien mukaan ovat kuitenkin omahoidon kulmakivi kaikille atooppista ihottumaa sairastaville. Poikosen mukaan suurimmalle osalle riittää paikallishoito eli perusvoiteet ja ajoittainen kortisonivoiteen käyttö.

”Hoidon tavoitteena on pitkäkestoinen oireiden hallinta niin, että oireet olisivat mahdollisimman vähäisiä, pahenemisvaiheiden määrä pieni ja elämänlaatu parempi.”

Milloin atooppinen ihottuma on vaikea-asteinen?

”Ihottuma on vaikea-asteinen silloin, kun se oireilee laajana ympäri kehoa, eikä riittävästi rauhoitu asianmukaisilla lääkevoidehoidoilla.” 

Vaikea-asteinen ihottuma vaikuttaa myös työ- ja toimintakykyyn. Poikosen mukaan huonossa hoitotasapainossa olevan ihottumapotilaan yöunet ovat ihon kutinan vuoksi katkonaiset, mikä voi altistaa krooniselle väsymykselle sekä unihäiriöille.

Hikoilu voi pahentaa ihon kutinaa, jolloin liikunnan harrastaminen on hankalaa. Lisäksi ihottuma erityisesti kasvojen ja käsien alueella voi haitata sosiaalisia tilanteita.

Kuva mukailtu Bridgman et al. 2018.

Miten vaikea-asteista ihottumaa hoidetaan?

Vaikean ihottuman hoidossa tarvitaan lääkevoiteita tai -hoitoja, joita erikoislääkäri voi määrätä. Näihin kuuluvat kalsineuriinin estäjävoiteet, valohoito ja sisäiset eli systeemiset lääkehoidot. Atooppisen ihottuman sisäiseen hoitoon käytettäviä lääkkeitä ovat immunosuppressiiviset lääkkeet, biologiset lääkkeet ja januskinaasin (JAK) -estäjät.

”Uusien hoitojen myötä atooppisen ihottuman hoitotavoitteiden rimaa on nostettu niin, että tavoitteena on saada ihottuma rauhoittumaan pitkäkestoisesti joko merkittävissä määrin tai jopa kokonaan”, Poikonen vetää yhteen.
Lue lisää atooppisesta ihottumasta ja sen hoitomuodoista

Tutustu muihin artikkeleihin

Teksti perustuu Sanna Poikosen, LT, Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri sekä Atooppinen ihottuma: Käypä Hoito -suositustyöryhmän jäsen, tiedonantoon. Tekstissä on hyödynnetty myös seuraavaa lähdettä: Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema). Käyvän hoidon potilasversiot. Viitattu 21.12.2023. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/khp00081. Kuva mukailtu lähteestä Bridgman et al. The multidimensional burden of atopic dermatitis, an update. Ann Allergy Asthma Immunol. 2018;120:603–6.