Terveys ja hyvinvointi
Lisätietoa terveydestä ja hyvinvoinnista.
Antibioottiresistenssi Mikä on antibioottiresistenssi? Antibioottiresistenssin syyt Antibioottiresistenssin seuraukset Antibioottiresistenssin ehkäiseminen AMR ja matkailu Kyselytutkimus antibioottiresistenssistä Lue lisää antibioottiresistenssistä AMR-verkkokurssi hoitajille
Rokottautuminen Rokotukset Rokotukset aikuisiällä
Sairaudet ja hoito
Lisätietoa sairauksista ja hoidoista.
IBD-sairaudet Tulehdukselliset suolistosairaudet Crohnin tauti Haavainen paksusuolitulehdus Vinkkejä sairaudesta puhumiseen
Syöpä Tietoa syövästä ja eri syöpätautien hoidosta Elämää levinneen rintasyövän kanssa Living With – elämää syövän kanssa potilastukiohjelma Puhutaan syövästä -podcast
Reuma Yleistä reumasta Reuman oireet Reumadiagnoosi Reuman hoito
Harvinaissairaudet Yleistä harvinaissairauksista Akromegalia Amyloidoosi Hemofilia Lapsen kasvuhäiriöt
Ihosairaudet Atooppinen ihottuma Atooppisen ihottuman hoito Atopian diagnoosi Atooppisen ihon vaikutus elämään Atooppista ihottumaa sairastavaa kuormittavat kutina ja unettomuus Atooppista ihottumaa sairastavilla epätietoisuutta hoidon tavoitteista Vaikea atooppinen ihottuma on mahdollista saada hyvään hallintaan Varaa aika ihotautilääkärille
Neurologiset sairaudet Migreeni Migreenin tunnistaminen Migreenin hoito Elämä migreenin kanssa Valmistaudu neurologin vastaanotolle Kun migreeni ei helpota Migreenipodi Varaa lääkäriaika
Potilastukipalvelumme Sidekick Health
Atooppinen ihottuma on varsin yleinen sairaus. Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Poikonen kertoo, että suomalaisista noin 10 prosentilla esiintyy atooppista ihottumaa, ja heistä arviolta joka kymmenennellä eli noin 50 000:lla ihottuma on vaikea-asteinen.
Kyseessä on krooninen, kutiseva ja tulehduksellinen ihosairaus, jolle on tyypillistä vaikeasti ennustettavat pahenemisvaiheet. Kutinan lisäksi iho on kuiva ja ihottuma-alueilla on punoitusta sekä mahdollisesti ihon rikkoutumista ja paksuuntumista.
”Atooppinen ihottuma syntyy perimän, ympäristön, ihon vaillinaisen toiminnan ja tulehdussolujen aktivoitumisen yhteisvaikutuksesta”, Poikonen kertoo. Atooppisen ihon läpäisyeste on puutteellinen, ja siksi ihoon pääsee tunkeutumaan esimerkiksi ihoa ärsyttäviä tekijöitä.
Poikonen luettelee, että ihoa voivat ärsyttää esimerkiksi hikoilu, stressi, kuiva sisäilma, talviaika, karheat vaatteet, liian kevyet tai rasvaiset ihovoiteet sekä sopimattomat kosmetiikka- ja hygieniatuotteet.
”Lääkäri diagnosoi atooppisen ihottuman katselemalla”, Poikonen sanoo ja jatkaa: ”Mitään lisätutkimuksia ei välttämättä tarvita.” Tyypillisillä ihoalueilla esiintyvän ihottuman lisäksi tärkeä oire on ihon kutina. Iho on myös kuiva, ja se voi olla myös kosketusarka ja kivulias.
Atooppiseen ihottumaan ei tunneta parannuskeinoa, mutta oireita pystytään hyvin lievittämään oikeanlaisella hoidolla. Poikonen korostaa, että potilailla ja lapsipotilaiden vanhemmilla on hyvä olla riittävästi tietoa atooppisesta ihottumasta ja sen hoidosta.
Hoito valitaan aina yksilöllisesti. Perusvoiteiden säännöllinen käyttö ja ihoa ärsyttävien tekijöiden välttäminen mahdollisuuksien mukaan ovat kuitenkin omahoidon kulmakivi kaikille atooppista ihottumaa sairastaville. Poikosen mukaan suurimmalle osalle riittää paikallishoito eli perusvoiteet ja ajoittainen kortisonivoiteen käyttö.
”Hoidon tavoitteena on pitkäkestoinen oireiden hallinta niin, että oireet olisivat mahdollisimman vähäisiä, pahenemisvaiheiden määrä pieni ja elämänlaatu parempi.”
”Ihottuma on vaikea-asteinen silloin, kun se oireilee laajana ympäri kehoa, eikä riittävästi rauhoitu asianmukaisilla lääkevoidehoidoilla.”
Vaikea-asteinen ihottuma vaikuttaa myös työ- ja toimintakykyyn. Poikosen mukaan huonossa hoitotasapainossa olevan ihottumapotilaan yöunet ovat ihon kutinan vuoksi katkonaiset, mikä voi altistaa krooniselle väsymykselle sekä unihäiriöille.
Hikoilu voi pahentaa ihon kutinaa, jolloin liikunnan harrastaminen on hankalaa. Lisäksi ihottuma erityisesti kasvojen ja käsien alueella voi haitata sosiaalisia tilanteita.
Kuva mukailtu Bridgman et al. 2018.
Vaikean ihottuman hoidossa tarvitaan lääkevoiteita tai -hoitoja, joita erikoislääkäri voi määrätä. Näihin kuuluvat kalsineuriinin estäjävoiteet, valohoito ja sisäiset eli systeemiset lääkehoidot. Atooppisen ihottuman sisäiseen hoitoon käytettäviä lääkkeitä ovat immunosuppressiiviset lääkkeet, biologiset lääkkeet ja januskinaasin (JAK) -estäjät.
”Uusien hoitojen myötä atooppisen ihottuman hoitotavoitteiden rimaa on nostettu niin, että tavoitteena on saada ihottuma rauhoittumaan pitkäkestoisesti joko merkittävissä määrin tai jopa kokonaan”, Poikonen vetää yhteen. Lue lisää atooppisesta ihottumasta ja sen hoitomuodoista
Teksti perustuu Sanna Poikosen, LT, Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri sekä Atooppinen ihottuma: Käypä Hoito -suositustyöryhmän jäsen, tiedonantoon. Tekstissä on hyödynnetty myös seuraavaa lähdettä: Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema). Käyvän hoidon potilasversiot. Viitattu 21.12.2023. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/khp00081. Kuva mukailtu lähteestä Bridgman et al. The multidimensional burden of atopic dermatitis, an update. Ann Allergy Asthma Immunol. 2018;120:603–6.