Neuroendokriiniset kasvaimet

Neuroendokriiniset kasvaimet (NET, neuroendocrine tumours) ovat harvinaisia kasvaimia, jotka saavat alkunsa hormoneja tuottavista soluista. NET-kasvaimia on aiemmin kutsuttu myös karsinoidikasvaimiksi. Suomessa todetaan vuosittain noin 230 NET-tapausta, ja tautia esiintyy miehillä ja naisilla suunnilleen yhtä paljon.

Neuroendokriinisten kasvainten syntymekanismeja tai riskitekijöitä tunnetaan toistaiseksi huonosti. Kasvain voi kehittyä mihin tahansa elimeen, mutta tyypillisimmin niitä esiintyy ruuansulatuskanavan eri osissa, kuten suolistossa ja haimassa, sekä esimerkiksi keuhkoissa. Suurin osa, noin 75 prosenttia NET-kasvaimista on diagnoosihetkellä joko paikallisia tai paikallisesti levinneitä. Esimerkiksi ohutsuolen ja haiman NET-kasvaimet ovat kuitenkin usein lähettäneet etäpesäkkeitä ennen taudin diagnosoimista. NET-kasvaimet voivat olla hormonaalisesti toiminnallisia (tuottavat biologisesti aktiivisia hormoneja) tai hormonaalisesti toimimattomia.
    
Neuroendokriinisten kasvainten ilmaantuvuus on yli kolminkertaistunut viimeisten vuosikymmenten aikana; tämän taustalla arvellaan olevan muun muassa taudin parantunut diagnostiikka ja aiempaa selkeämpi luokittelu. NET-potilaiden keski-ikä diagnoosihetkellä vaihtelee syöpätyypin mukaan: yleisimmin suolikanavan NET-potilaat ovat yli 60-vuotiaita, mutta haiman NET-potilaiden keski-ikä diagnoosihetkellä on noin 50 vuotta.

Oireet

Neuroendokriinisten kasvainten aiheuttamat oireet vaihtelevat kasvaimen levinneisyysasteen ja lähtöpaikan mukaan. Oireet ovat usein paikallisia: esimerkiksi suoliston NET voi aiheuttaa kipua, suolitukoksen tai suolistoverenvuotoa. Haiman NET-kasvaimista puolestaan aiheutuu potilaalle yleensä vatsakipua, laihtumista ja täyteläisyyden tunnetta.  Paikallisia oireita ei välttämättä havaita poikkeamina kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksissa, ja ne voidaan tulkita virheellisesti esimerkiksi ärtyneeksi paksusuoleksi.

Toiminnalliset NET-kasvaimet voivat aiheuttaa myös yleisoireita erittämiensä hormonien ja muiden aineiden välityksellä. Esimerkiksi yleisin haiman NET, insulinooma, erittää epätarkoituksen mukaisesti insuliinia ja aiheuttaa hypoglykemiaa.

Diagnoosiin käytettävät tutkimukset

NET-kasvainten diagnoosi perustuu sekä oireisiin, kudosnäytteiden immunohistokemiallisiin värjäyksiin että biokemiallisiin laboratoriotutkimuksiin. Oireet ovat monesti epämääräisiä ruoansulatuskanavan oireita, minkä vuoksi kasvaimet havaitaankin usein muiden tutkimusten tai leikkausten yhteydessä. Esimerkiksi umpilisäkkeen NET-kasvaimet tulevat usein ilmi tulehtuneen umpilisäkkeen leikkauksen yhteydessä, kun taas peräsuolen NET löydetään monesti sattumalta esimerkiksi tähystyksessä. Viitteitä NET-kasvaimesta voidaan saada myös kasvainten tuottamien hormonien tai niiden aineenvaihduntatuotteiden perusteella. Lisäksi esimerkiksi varastoproteiini kromograniinin kohonnut pitoisuus veressä viittaa neuroendokriiniseen kasvaimeen.

Alkuperäisen emokasvaimen ja mahdollisten etäpesäkkeiden sijainti voidaan määrittää erilaisilla kuvantamistutkimuksilla, kuten tähystystutkimuksilla, kaikukuvauksella, tietokonetomografialla tai magneettikuvauksella. Kasvainten somatostatiinireseptoreiden gammakuvaus auttaa lisäksi levinneisyyden kartoittamisessa. Immunohistokemiallisilla värjäysmenetelmillä voidaan määrittää kasvaimen neuroendokriinisen alkuperän lisäksi, millä nopeudella uusia kasvainsoluja syntyy ja lisäksi etäpesäkkeiden hormonimerkkiaineiden avulla voidaan saada lisätietoa emokasvaimesta. 

Hoito

NET-kasvainten hoito pohjautuu kirurgiaan, lääkehoitoon sekä mahdollisten etäpesäkkeiden hävittämiseen maksasta. Hoito suunnitellaan esimerkiksi kasvaimen sijainnin, levinneisyyden ja proliferaatioasteen sekä mahdollisten etäpesäkkeiden, kasvaimen erittämien hormonien ja potilaan yleiskunnon perusteella. Hoidon tehokas toteuttaminen vaatii moniammatillista yhteistyötä.
 
NET-kasvaimia hoidetaan ensisijaisesti leikkauksella, joko poistamalla kasvain kokonaan tai pienentämällä kasvainmassaa. Leikkauksessa on tavoitteena poistaa sekä alkuperäinen kasvain että tarvittaessa läheiset imusolmukkeet, joihin tauti mahdollisesti on levinnyt. Alle 30 prosentilla potilaista tauti saadaan kuitenkaan täysin parannettua leikkauksen avulla.

Lääkehoito on tärkeä hoitovaihtoehto niissä tapauksissa, joissa NET-kasvain on lähettänyt etäpesäkkeitä tai ei ole leikattavissa. Toiminnallisten NET-kasvaimien aiheuttamia oireita ja taudin etenemistä voidaan hillitä somatostatiinijohdannaisilla. Somatostatiinijohdannaisiin perustuvaa hoitoa suositellaankin aloitettavaksi aina, jos potilaan NET-kasvain on hormonaalisesti toiminnallisesti aktiivinen, ja harkiten myös kasvaimen ollessa hormonaalisesti toimimaton. Lisäksi interferonihoitoa voidaan käyttää somatostatiinijohdannaisiin yhdistettynä vähentämään hidaskasvuisten NET-kasvainten kasvua. Haimalähtöisiä NET-kasvaimia voidaan hoitaa myös solun viestintään vaikuttavilla lääkehoidoilla. Kohdistettu sädehoito soveltuu kasvainkudoksen tuhoamiseen sellaisilla hyväkuntoisilla potilailla, joilla kasvaimen massa on suuri.

Ennuste ja seuranta

NET-kasvaimen ennusteeseen vaikuttaa muun muassa kasvaimen lähtöpaikka, levinneisyys ja saavutettu hoitovaste. NET:n ennuste on huomattavasti suotuisampi kuin vastaavien elinten adenokarsinoomien.

Potilaiden seurannassa on keskeistä oireiden seuranta, biokemiallisten merkkiaineiden (kuten plasman kromograniini ja kasvaimen tuottaman hormonin pitoisuus) tarkkailu sekä kasvaimen koon seuranta. Positroniemissiotomografia (PET) -kuvauksella ja somatostatiinireseptoreiden gammakuvauksella voidaan seurata syövän levinneisyyttä koko kehossa.