Migreeni

Mitä migreeni on?

Migreeni on aikuisiän yleisin neurologinen sairaus1, johon liittyy migreenipäänsärkyä, jonka lisäksi voi ilmaantua mm. näköhäiriöitä, puheen vaikeutumista, puutumista ja lihasheikkoutta. 

Yleisesti puhutaan kahdenlaisesta migreenistä: aurallisesta, johon liittyy migreenin esioireita ja aurattomasta, jossa särky alkaa ilman ennakoivia oireita. 2 

Millainen on aurallinen migreenikohtaus?  

Aurallisessa migreenissä päänsärkyä edeltää esioire eli aura. Useimmiten se on näköhäiriö, jolloin näkökenttään voi ilmaantua sahalaitamainen, laajeneva häiriö tai esimerkiksi harmaa tai kirkas alue, joka aiheuttaa näkökenttäpuutoksen. 
Esioireena voi esiintyä myös puheen tuoton häiriö tai harvinaisissa tapauksissa toispuolinen halvausoire. Auraoire kestää noin 5–60 minuuttia. 

Joskus migreenikohtaus voi ilmaantua pelkkänä auraoireena ilman sen jälkeistä päänsärkyä. 3

Millainen on auraton migreenikohtaus? 

Useimmiten migreenipäänsärky alkaa ilman esioireita. Migreenipäänsärky on usein sykkivää, toispuoleista kovaa tai kohtalaista pääkipua, johon voi liittyä pahoinvointia, oksentelua tai valo- ja hajuherkkyyttä. 
Joskus migreenikohtaukseen saattaa kuulua myös yleisiä, tahdosta riippumattoman hermoston häiriöitä, kuten ihon kalpeutta ja ripulia. 3 Särkyvaihe voi kestää neljästä tunnista jopa kolmeen vuorokauteen.1

Mikä laukaisee migreenikohtauksen?

Migreenikohtauksen syy voi olla monenlainen. Joku saa kohtauksen stressin myötä, toinen kirkkaasta valosta, kolmannella migreenin voi laukaista esimerkiksi pieni määrä alkoholia. Myös huono yöuni ja epäsäännöllinen ruokailurytmi voivat saada aikaan migreenikohtauksen.


Usein migreenipotilas oppii tunnistamaan tilanteet, jotka voivat altistaa migreenikohtaukselle. Noin päivää ennen kohtausta saattaa esiintyä migreeniä ennakoivia oireita, kuten makeanhimo, mielialan vaihtelut, väsymys ja haukottelu. 3 

Lue lisää migreenin oireista
  • Silmien valonarkuus, sumeneminen, näön epätarkkuus, kohdentamisvaikeus, liikkuvat pilkut, pallot, juovat, viivat, välke, sahalaita, näkökentän puutos, vääristyminen, kaksoiskuvat, varjot, silmän seudun kipu, paineen tunne, vetistys, sidekalvon punoitus, värit näkökentässä, kontrastiherkkyys, hohtaminen (halo), silmän nykinä (nystagmus) ja muut silmän pakkoliikkeet (dyskinesia) ”pomppiminen”
  • Pään alueen särky, puutuminen, pistely, polte, kirvely, paine, puristus, vihlonta, viiltely, tuikkaisu, jyskytys, sykkiminen, niskakipu ja jäykkyys
  • Nenän tukkoisuus, nenän nestevuoto, verenvuotoherkkyys, hajuherkkyys, vääristymä, hajuhallusinaatio, nenän kylmäminen
  • Korvakipu, paineen tunne, vihlonta, tuikkiminen, veden tunne, kutina, ääniherkkyys, tinnitus, suhina, soiminen, pillittäminen, vinkuminen, sirinä, alentunut tai herkistynyt kuulo
  • Huimaus, heitättäminen, keinuttaminen, pyörryttäminen, hutera olo, kaataminen, kallistaminen, tasapainon vaikeus, putoamisen tunne
  • Pyörtyminen, tajunnantason alentuminen, tajunnanmenetys, kouristelu (harvinainen)
     
  • Kasvokipu, polte, paine, poskiontelokivut, ihon punoitus, kasvolihasten ja luomien heikkousoireet ja krampit
  • Suukivut, kielikipu, hammaskipu, leukakipu, leukanivelkipu, hampaiden narskuttelu (bruksismi), paha tai vääristynyt makuaistimus suussa
  • Kaulan alueen puristus, kiristys, nielemisen vaikeus, palan tunne kurkussa
  • Limakalvojen kuivuminen, lisääntynyt liman eritys
  • Palelu, lämpöily
  • Rintakipu, puristus, polte, pistos, lihaskramppi, paineen tunne, raskas hengitys, hengenahdistus, hyperventilointi, ilmannälkä, yskiminen, lisääntynyt limaneritys, rytmihäiriöt, muljahtelu, tykytys
  • Närästys, refluksi, hikka, pahoinvointi, oksentelu, etova olo, huono olo
  • Vatsakipu, turvotus, ripuli, ummetus, ilmavaivat, vatsakrampit, ruokahalun muutokset
  • Lantion alueen kivut, virtsavaivat, tiheävirtsaisuus, vulvodynia, ”eturauhasvaivat”
  • Niska- ja selkäkivut, jäykkyys, hartiapistos, lihaskrampit, spastisuus, virheasennot, ”korsetti / panssari” -tunne
  • Nivelalueiden kivut, turvotus, jäykkyys, arkuus, punoitus
  • Käsien ja jalkojen lihaskivut, puutuminen, pistely, kiristys, herkistynyt pintatunto, kylmäminen, kömpelyys, voimattomuus, hetkellinen halvaus, uupuminen, ”hapoille meno”, jäykkyys, kouristelu, vapina, pakkoliikkeet, lihasnykinät, levottomat jalat ja kädet, jalkaterän kivut, asentovirheet, kompurointi
     
  • Muistin heikkous, hahmottamisvaikeus, keskittymisvaikeudet, ymmärtämisen vaikeus, puheen tuottamisen vaikeus, sanojen löytämisen vaikeus, väärät sanat, ”siansaksa”, lukemisvaikeus, kirjoitusvaikeus
  • Väsymys, voimattomuus, uupuminen, fatiikki, haukottelu, unihäiriöt, yöllinen heräily, liiallinen unen tarve
  • Ahdistus, masennus, paniikkihäiriö, alavireisyys, ajoittainen ylivireisyys, itkuherkkyys, ärtymys, agressiivisuus, epätodellinen ”outo” olo
  • Ihon kutina, kihinä, polte, puutuminen, kosketusherkkyys, arkuus, turtuminen, kylmä tai lämmin ihon pinta, punoitus, kalpeus, sinerrys, yleinen tai paikallinen hikoilu, iho ”kananlihalla”, näppylöinti, turpoaminen, rakkulat, hiustenlähtö, imusolmukkeiden turvotus.
     

Migreenin diagnosointi

Miten tunnistaa migreeni?

Neurologiset sairaudet
Migreeni Migreenin tunnistaminen Migreenin hoito
Elämä migreenin kanssa
Valmistaudu neurologin vastaanotolle Kun migreeni ei helpota Migreenipodi Varaa lääkäriaika

Käytätkö Pfizerin migreenilääkettä?

Kirjaudu lääkepakkauksen vnr:llä potilasmateriaaliin.

Siirry potilassivustolle

Viitteet:

1. https://migreeni.org/tietoa/migreeni/ viitattu 26.3.2024
2. https://www.kaypahoito.fi/hoi36050 
3. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00047

Uusittu viimeksi 09/2024