Terveys ja hyvinvointi
Lisätietoa terveydestä ja hyvinvoinnista.
Antibioottiresistenssi Mikä on antibioottiresistenssi? Antibioottiresistenssin syyt Antibioottiresistenssin seuraukset Antibioottiresistenssin ehkäiseminen AMR ja matkailu Kyselytutkimus antibioottiresistenssistä Lue lisää antibioottiresistenssistä AMR-verkkokurssi hoitajille
Rokottautuminen Rokotukset Rokotukset aikuisiällä
Sairaudet ja hoito
Lisätietoa sairauksista ja hoidoista.
IBD-sairaudet Tulehdukselliset suolistosairaudet Crohnin tauti Haavainen paksusuolitulehdus Vinkkejä sairaudesta puhumiseen
Syöpä Tietoa syövästä ja eri syöpätautien hoidosta Elämää levinneen rintasyövän kanssa Living With – elämää syövän kanssa potilastukiohjelma Puhutaan syövästä -podcast
Reuma Yleistä reumasta Reuman oireet Reumadiagnoosi Reuman hoito
Harvinaissairaudet Yleistä harvinaissairauksista Akromegalia Amyloidoosi Hemofilia Lapsen kasvuhäiriöt
Ihosairaudet Atooppinen ihottuma Atooppisen ihottuman hoito Atopian diagnoosi Atooppisen ihon vaikutus elämään Atooppista ihottumaa sairastavaa kuormittavat kutina ja unettomuus Atooppista ihottumaa sairastavilla epätietoisuutta hoidon tavoitteista Vaikea atooppinen ihottuma on mahdollista saada hyvään hallintaan Varaa aika ihotautilääkärille
Neurologiset sairaudet Migreeni Migreenin tunnistaminen Migreenin hoito Elämä migreenin kanssa Valmistaudu neurologin vastaanotolle Kun migreeni ei helpota Migreenipodi Varaa lääkäriaika
Potilastukipalvelumme Sidekick Health
Kolmannes (33 %) suomalaisista ei joko tiedä, mitä antibiooteilla hoidetaan tai hoitaisi niillä virusperäisiä sairauksia. Asia selvisi Pfizer Oy:n teettämässä kyselytutkimuksessa1, jossa kartoitettiin suomalaisten tietämystä antibioottiresistenssistä ja antibiooteista. Kyselytutkimuksen toteutti verkkokyselynä Bilendi vuoden 2024 helmikuussa. Kyselyyn vastasi tuhat 18–74-vuotiasta suomalaista, ja sen otos edustaa Suomen väestöä.
Samassa kyselyssä kävi kuitenkin ilmi, että antibioottiresistenssi on tuttu termi monelle suomalaiselle, vaikka termin merkityksestä ei välttämättä ollut oikeaa tietoa. Kyselyyn vastanneista 72 prosenttia kertoo tuntevansa termin. Heistä kuitenkin 47 prosenttia arveli termin tarkoittavan ihmisen antibiooteille kehittämää vastustuskykyä, mikä ei pidä paikkansa.
Antibiooteilla hoidetaan bakteeriperäisiä tauteja. Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan bakteerin kehittämää vastustuskykyä yhdelle tai useammalle antibiootille. Käytännössä se tarkoittaa, että antibiootti ei tehoa odotetusti.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi (antimicrobial resistance, AMR) on yksi merkittävimmistä maailmanlaajuisista terveysuhkista.
Vuonna 2019 antibioottiresistenssi aiheutti suoraan yli 1,2 miljoonan ihmisen kuoleman2. Lisäksi sillä oli vaikutusta lähes 5 miljoonan ihmisen kuolemaan2. On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä antibioottiresistenssi aiheuttaa vuosittain peräti 10 miljoonan ihmisen kuoleman. Vertailun vuoksi syöpiin arvioidaan vuoteen 2050 mennessä kuolevan vuosittain 8,2 miljoonaa ihmistä vuodessa.3
Antibioottien heikentynyt teho uhkaa terveydenhuollossa tapahtunutta kehitystä ja sitä kautta ihmisten terveyttä usealla eri tavalla. Se voi johtaa infektioiden lisääntyneeseen sairaalahoitoon, pitkittyneiden infektioiden lisääntymiseen ja jopa tilanteeseen, jossa esimerkiksi keuhkokuumeen tai tuberkuloosin hoitaminen osoittautuu mahdottomaksi.
Lisäksi antibioottiresistenssi vaikeuttaa tehohoitoa ja syöpäsairauksien hoitoa sekä tekee terveydenhuollon erilaisista toimenpiteistä, kuten leikkauksista, entistä riskialttiimpia.
Antibioottien tarpeeton käyttö niin ihmisten kuin eläinten lääkitsemisessä pahentaa bakteerien antibioottiresistenssiä. Esimerkiksi virusinfektioita hoidetaan usein tarpeettomasti antibiooteilla.
Kyselyyn vastanneista yli 80 prosenttia arvelee, että virtsatietulehdukseen, poskiontelotulehdukseen, korvatulehdukseen ja tulehtuneeseen haavaan tarvitaan aina, lähes aina tai joskus antibioottikuuri.
”Suomalaiset ovat tässä oikeassa, mutta vain osin. Virtsatietulehdukset hoidetaan käytännössä aina antibiootilla. Ja vaikka välikorvatulehduksista puolet paranee ilman antibioottihoitoa, lääkäri ei voi tietää, paraneeko juuri vastaanotolla olevan lapsen korvatulehdus ilman antibioottia. Siksi käytännössä kaikki potilaat saavat antibioottireseptin mukaansa”, sanoo bakteriologian emeritusprofessori Pentti Huovinen, joka on tutkinut pitkään suomalaisten antibioottien käyttöä ja antibioottiresistenssiä.
Suurin osa kyselyyn vastanneista (88 %) oli sitä mieltä, että antibioottikuuri tulee aina syödä loppuun.
”Avohoidon tärkeimpien infektioiden Käypä hoito -suositukset pidetään ajan tasalla myös antibioottikuurien pituuden suhteen, ja lääkärit seuraavat näitä suosituksia”, Huovinen toteaa.
Antibioottiresistenssin yleistymiseen vaikuttavat myös sodat ja kriisit sekä matkustaminen. Suomalaisista vain reilu kolmannes (39 %) tunnisti matkustamisen vaikutuksen antibioottiresistenssiin.
Matkustaminen lisää riskiä moniresistenttien eli useille antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien leviämiselle. Huovisen mukaan matkustaessa tulisikin huolehtia muutamasta asiasta.
”Ennen matkalle lähtöä tulee varmistaa, mitä rokotuksia matkakohteeseen suositellaan. Lisäksi kohteessa on tietenkin tärkeää huolehtia käsienpesusta ja yleisesti hyvästä hygieniasta.”
Rokotuksilla voidaan ehkäistä sairastumista, mikä vähentää tarvetta käyttää antibiootteja.
Seurantatutkimuksissa 4,5 esimerkiksi pneumokokkirokotteen on todettu vähentäneen merkittävästi lapsilla esiintyviä välikorvatulehduksia ja keuhkokuumetta, mikä on johtanut suoraan antibioottien vähäisempään käyttöön.
Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että he ottaisivat mieluummin rokotteen kuin antibioottikuurin, mikäli rokotteella voidaan ehkäistä tautia.
Jutta Joutseno
viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Pfizer Oy
p. 09 430 040 (vaihde)
Lähteet:1 Pfizerin antibioottiresistenssikyselyn tulokset 03/2024: https://www.pfizer.fi/ajankohtaista/uutiset/antibiottiresistenssikysely…2 Antimicrobial Resistance Collaborators. (2022). Global burden of bacterial antimicrobial resistance in 2019: a systematic analysis. The Lancet; 399(10325): P629-655. https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(21)0272…3 Tackling drug-resistant infections globally : final report and recommendations / the Review on Antimicrobial Resistance chaired by Jim O'Neill. Attribution 4.0 International (CC BY 4.0). https://wellcomecollection.org/works/thvwsuba4 Palmu et el. (2018) Impact of National Ten-Valent Pneumococcal Conjugate Vaccine Program on Reducing Antimicrobial Use and Tympanostomy Tube Placements in Finland https://journals.lww.com/pidj/Fulltext/2018/01000/Impact_of_National_Te…5 Johansson Kostenniemi et al. (2018) Reductions in otitis and other respiratory tract infections following childhood pneumococcal vaccination https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29603797/6 OECD (2023), Embracing a One Health Framework to Fight Antimicrobial Resistance https://www.oecd.org/finland/One-Health-Framework-to-Fight-AMR-in-FIN.p…
