Atooppisen ihottuman hoito

Atooppisen ihottuman hoidon päätavoite on oireiden hallinta ja pahenemisvaiheiden määrän sekä vaikeusasteen vähentäminen.

Atooppisen ihottuman itsehoito

Itsehoito on erittäin tärkeä osa atooppisen ihottuman hoitoa. Hoidon tavoitteena on pitää atooppisen ihottuman oireet siedettävinä, vähentää kutinaa ja ihottumaa sekä estää ihottumatulehduksen syntymistä. Itsehoitoon kuuluu perusvoiteiden ja tarvittaessa kortisonivoiteiden käyttö sekä ihottumaa pahentavien tekijöiden välttäminen.

Hikoilu, psyykkiset tekijät, kuiva sisäilma, äkilliset lämpötilan muutokset, talviaika, karheat vaatteet, liian kevyet tai rasvaiset voiteet sekä muut kosmetiikka- ja hygieniatuotteet voivat pahentaa ihottumaa, ja niitä on hyvä välttää mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi käsi-ihottumassa käsiä kannattaa suojata kosteudelta ja muilta ärsyttäviltä tekijöiltä.

Perusvoiteet

Perusvoiteet ovat aina osa atooppisen ihottuman hoitoa, sillä ne korjaavat ihon kosteustasapainoa ja estävät ihottuman uusiutumista. Perusvoiteita käytetään 1–2 kertaa päivässä. Hoidon voi aloittaa keskirasvaisella perusvoiteella ja tarvittaessa voidetyyppiä voi vaihtaa omien mieltymysten mukaisesti. Koko kehon rasvaukseen kuluu aikuisella 1–1,5 kg perusvoidetta kuukaudessa. Voidetta on tärkeää käyttää säännöllisesti etenkin talviaikaan, vaikka ihottumaa ei olisikaan.

Kortisonivoiteet

Kortikosteroidivoiteita (tai muita steroideja sisältäviä voiteita) löytyy useita eri vahvuuksia ja niitä käytetään lievästä vaikeampiin ihottumiin. On tärkeää noudattaa lääkärin annosteluohjeita, jotta annostelu on riittävää ja sitä tehdään ohjeen mukaan riittävän usein. Atooppisen ihottuman kortisonivoidehoidossa pidetään taukoja kuurien välillä. Tauot ovat vähintään hoitojakson pituisia. Vaikeimmissa tapauksissa tämä voi kuitenkin johtaa ihottuman nopeaan uusiutumiseen. Uusiutumista voi jarruttaa keskivaikeassa ja vaikeassa atooppisessa ekseemassa ylläpitohoidolla. Ihottuman parannuttua keskivahvaa tai vahvaa kortikosteroidivoidetta käytetään kerran päivässä kahdesti viikossa niille ihoalueille, joille ihottumaa tyypillisesti tulee. Ylläpitohoitoa voidaan tarvittaessa käyttää usean kuukauden ajan.

Mietoja kortisonivoiteita on saatavana apteekista ilman reseptiä. Vahvempiin voiteisiin tarvitaan lääkärin resepti. Hoitoa voidaan tarvittaessa tehostaa käyttämällä kääreitä tai sidoksia, jotka suojaavat ihoa raapimiselta ja nopeuttavat siten ihottuman paranemista.

Ihon pesu

Päivittäinen pesu ei pahenna atooppista ihottumaa. Pesuun voi käyttää hajusteetonta mietoa pesunestettä tai vähärasvaista perusvoidetta. Iho kannattaa rasvata perusvoiteella pesun jälkeen. 

Milloin lääkäriin? 

Jos atooppinen ihottuma on laaja-alainen tai muuten hankala eikä itsehoito auta, on hyvä mennä lääkärin vastaanotolle. Bakteeri- tai virustulehdus tai akuutti paheneminen on hyvä arvioida lääkärin toimesta mahdollisimman pian. 

Varaa aika ihotautilääkärille

Lääkärin määräämät lääke- ja valohoidot

Lievää tai keskivaikeaa atooppista ihottumaa voidaan tarvittaessa hoitaa esimerkiksi vahvemmilla kortisonivoiteilla, kalsineuriinin estäjävoiteilla, valohoidolla sekä tarvittaessa sisäisellä kortisoni- tai antibioottikuurilla. 

Kalsineuriinin estäjät

Jos paikalliskortikosteroidilla ei saada riittävää pitkäaikaista vastetta, käytetään takrolimuusivoidetta tai pimekrolimuusivoidetta ohuelti ihottuma-alueille. Kuten kortisonivoiteet, myös kalsineuriinin estäjät ovat paikallishoitoja, joiden käytössä pidetään tauko oireiden parannuttua ja hoitojakso voidaan aloittaa uudelleen oireiden ilmaantuessa. Ylläpitohoito takrolimuusivoiteella on tehokas pahenemisvaiheiden estoon sekä lapsilla että aikuisilla. Ihottumaa hoidetaan kahdesti päivässä, kunnes se on rauhoittunut, minkä jälkeen voitelua jatketaan 2–3 kertaa viikossa. Ylläpitohoito on yhtä hyvin siedetty kuin voidepohjahoito

Valohoito

UV-valohoitoa voidaan käyttää aikuisten keskivaikean ja vaikean atooppisen ihottuman hoidossa, ellei paikallishoidoilla saada riittävää vastetta.

Tablettihoidot

Mikäli paikallis- tai valohoidolla ei saavuteta riittävän hyvää hoitovastetta, ihotautilääkäri voi ehdottaa siirtymistä suun kautta annosteltaviin tablettihoitoihin. Niiden tavoitteena on hillitä tulehdusta iholla vaikuttamalla elimistössä olevaan tulehdustilaan. Näiden tablettihoitojen tavoitteena on pitkäaikainen oireettomuus ja niitä voivat määrätä vain ihotautilääkärit. 

Pistoshoidot

Mikäli aiemmin listatut hoidot eivät ole auttaneet riittävästi atooppisen ihottuman hallinnassa, nykyään on saatavilla myös pistoshoitoja. Pistohoidoissa käytettävät lääkeaineet vaikuttavat tulehdusta aiheuttaviin soluihin ja sitä kautta hillitsevät ihon päällä näkyvää ihottumaa. Pistoshoitojen tavoitteena on pitkäaikainen oireettomuus ja niitä voivat määrätä vain ihotautilääkärit.

Varaa aika ihotautilääkärille

Lisää tietoa ja vertaistukea

Yksin ei atooppisen ihottuman ja ihon kutinan kanssa tarvitse pärjätä, tukea on tarjolla Allergia-, Iho- ja Astmaliitossa ja sen jäsenyhdistyksissä.

• Atooppista ihottumaa sairastavien tapaamiset luentojen, vertaistukitapaamisten, liikuntaryhmien tai retkien parissa.
• Verkossa voi tavata Atooppinen ihottuma -Facebook-vertaisryhmässä, tunnin vertaistreffeillä tai verkkoluennoilla.
• Muiden atooppista ihottumaa sairastavien tarinoita voit lukea Ihoviikon Ihorauha-tarinoista tai katsoa luentotallenteita kokemustoimijan haastatteluosioista.
• Atooppiseen ihottumaan liittyen on tarjolla kursseja niin kasvotusten kuin verkossa sekä aikuisille että lapsille.
• Asiantuntijan antamaa ilmaista neuvontaa on tarjolla puhelimitse ja sähköpostilla.
• Liity jäseneksi atopiayhdistykseen tai Allergia-, Iho- ja Astmaliittoon, niin kuulet aina ensimmäisenä toiminnasta sekä mitä uutta tietoa on tullut atooppiseen ihottumaan liittyen.
  • Lue atooppiseen ihottumaan liittyviä juttuja Allergia, Iho & Astma -lehdestä, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa (jäsenille).
  • Saa tietoa atooppiseen ihottumaan liittyvistä tapahtumista noin kerran kuussa ilmestyvästä sähköisestä jäsenkirjeestä (jäsenille).

Tutustu tarkemmin tuen mahdollisuuksiin: www.allergia.fi