Älä elä vaativan seuralaisen ehdoilla.

Migreeni on yleinen mutta alihoidettu sairaus  – ”Työterveys ei löydä näitä ihmisiä”

Neurologian erikoislääkäri Emilia Taurialan mukaan alihoidettu migreeni voi johtaa taudin kroonistumiseen.

Asiantuntija kannustaa potilaita migreenihoidon etsimisessä sinnikkyyteen, sillä oikea hoito voi mullistaa elämän.

Yleinen mielikuva migreenistä on, että migreenipäänsärky on aina sykkivää, pitkäkestoista ja esiintyy tietyssä kohdassa päätä. 

– Todellisuudessa migreenin aiheuttama päänsärky voi olla myös lievää, tuntua koko pään alueella ja olla kestoltaan mitä tahansa muutamista tunneista useisiin päiviin, sanoo neurologi Emilia Tauriala.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan migreeni on yksi eniten haittaa aiheuttavista neurologisista sairauksista maailmassa. Suomessa migreenipotilaita on arviolta noin 700 000.

Luku on suuri, mutta migreeniä sairastavia saattaa olla vielä tätäkin enemmän, sillä sairauden monimuotoisuus usein vaikeuttaa sen diagnosointia.

Taurialan mukaan tavallisin virhediagnoosi on jännityspäänsärky, mutta toisinaan migreeni voi olla myös täysin kivuton.

Osalle migreenipotilaista elämää eniten haittaavat oireet ovatkin näköhäiriöt eli auraoireet sekä voimakas huimaus, jota harva osaa heti migreeniin yhdistää.

Varaa lääkäriaika

Migreenikohtauksesta migreenikrapulaan

Migreenikohtauksen jälkeen olo saattaa on kuin jyrän alle jääneellä. Heikottaa, ahdistaa ja masentaa. Ajatus ei oikein kulje ja puhe takkuaa.

– Tällaiset kohtauksen jälkeiset oireet, eli niin sanottu migreenikrapula, on tuttu monelle migreeniä sairastavalle, Tauriala sanoo.

Samankaltaista huonovointisuutta voivat aiheuttaa myös jotkin migreenin hoidossa käytetyt lääkkeet, joskin tällöin oireet ilmenevät nopeammin.

Tällöin kyse voi olla yksinkertaisesti siitä, ettei lääke sovi käyttäjälleen.

Aina huonoa oloa ei osata yhdistää lääkkeeseen. Joskus taas tilanne on se, että vaikka lääke tehoaisi, ovat sen sivuvaikutukset niin ikäviä ja voimakkaita, että potilas jättää lääkkeen mieluummin ottamatta.

– Hoitovaihtoehdoista ei kuitenkaan olla tietoisia.

Alihoidettu migreeni johtaa kroonistumiseen

Migreeni jääkin usein alihoidetuksi, vaikka sen hoitoon on nykyään paljon erilaisia vaihtoehtoja.

Itselle parhaiten sopivan hoitomuodon löytäminen voi olla pitkä tie, mutta Tauriala kannustaa sinnikkyyteen ja muistuttaa myös lääkkeettömien hoitojen, kuten terveellisten elämäntapojen merkityksestä migreenin hallinnassa.

– Mikäli migreeniä ei hoideta, on riskinä kohtausten pahentuminen sekä migreenin kroonistuminen.

Itse kohtauksen aikana saattaa lievää migreenikipua helpottaa lepo pimeässä ja viileässä huoneessa, kylmä kääre tai vaikkapa lämmin suihku.

Hiljaista kärsimystä

Moni migreenipotilas sinnittelee töissä kivusta huolimatta ja kipulääkkeen voimalla, vaikka parempi olisi olla kotona lepäämässä. Omasta sairaudesta ei haluta tehdä numeroa ja sairauspäiviä pyritään välttämään. Yrittäjänä työskennellessä sairauslomaa ei puolestaan välttämättä edes voi pitää.

Tavatonta ei ole sekään, että migreenipotilas hoitaa työnsä, mutta työstressin lauetessa päivän päätteeksi laukeaa myös migreenikohtaus. Töihin palatessaan henkilö käy puoliteholla ja suoriutuu tehtävistään miten kuten.

Puhutaan ilmiöstä nimeltä presenteismi, joka tarkoittaa tehotonta läsnäoloa.

– Työterveys seuloo henkilöitä, jotka ovat paljon pois töistä. Migreenin aiheuttama toimintakyvyn vajaus ei kuitenkaan välttämättä näy sairauspoissaoloissa, Tauriala huomauttaa.

Hoitoa kannattaa jaksaa etsiä

Migreeni voi rajoittaa elämää monin tavoin. Migreenipotilas ei esimerkiksi uskalla matkustaa ja hän saattaa jännittää kaikenlaisia tapahtumia sekä myös sosiaalisia tilanteita pelätessään kohtauksen iskevän. Usein migreeniin voi liittyä myös muita liitännäissairauksia, kuten ahdistusta ja masennusta.

Tauriala kehottaa hakeutumaan työterveydenhuollon tai yleissairaanhoidon piiriin, mikäli itsellään epäilee migreeniä, sen oireet ovat pahentuneet tai jos tuntuu siltä, että nykyinen hoito ei auta toivotulla tavalla.

– Kun ensin saadaan diagnoosi ja sen jälkeen löydetään oikea hoitomuoto, voi sillä olla suorastaan elämää mullistava vaikutus.

Emilia Tauriala, neurologian erikoislääkäri